Nyt Mannerheim on julkisestikin paljastettu homoksi. Kapinatyöläiselle tämä ei ollut yllätys. Venäjän armeijan hajotessa 1917 Mannerheim matkusti Pietariin kenraalin univormussa vaikka hyvin tiedettiin, että anarkistit surmasivat univormupukuisia upseereita – Bolshevikithan tietysti rekrytoivat tuhansia upseereita uuden riistojärjestelmänsä selkärangaksi.

Venäläisiltä anarkistiemigranteilta kuulemamme omalaatuisen legendan mukaan M. oli onnettomasti rakastunut sotilaspalvelijaansa Ivaniin. Kenraali tapasi aina avata housunnapit ja anella: “Mine ei pistä miekkani tuppeen ennekuin sine kiillotta se”. Ivanin kylmyys oli tehdä M:n hulluksi, kun paljastui, että Ivan luki vapaa-aikanaan mieluummin Bakuninin teoksia, kuin suoritti “palveluksia” kiimaiselle kenraalille. “Teme Bakunin niin rumakin” tapasi M. valittaa.

Mannerheim toivoi siis saavansa kuolla Ivanin tai tämän aatetoverien kädestä.

Tämä selittää myös sen historiallisen tosiasian, että Mannerheim ei pelännyt Helsingissä hilluneita venäläisiä anarkistimatruuseja, vaikka hallitus oli halunnut lopettaa yhden kokouksen Senaatintorilla mustine pääkallolippuineen möykänneiden anarkistien takia.

Mannerheim halusi ensin murhata kaikki 100 000 jäsentä, mutta muutti mieltään: “Me ei voi tappa kaikki Suomen namupersepojat kun tuo vandaali Lenin ei varmaan päästä minu Pietarin merimieskapakat”.

Petsamossa maihinnousseet englantilaiset muodostivat suomalaisista punapakolaisista ns. Muurmannin legioonan, joka englantilaisten upseerien johdolla antoi kunnolla turpiin jääkärien johtamille valkoisille. Englantilainen upseeri hiihti kahden suomalaisen kanssa neuvottelemaan aselevosta, jolloin Mannerheim aiheutti diplomaattisen selkkauksen pidätyttämällä molemmat suomalaiset pojat, vaikka ammattisotilaan luulisi tajuavan, että neuvottelijoita ei pidätetä. M. sattui kuulemaan, että molemmat entiset punapakolaiset olivat nuoria ja kauniita, ja tuli heti mustasukkaiseksi mainitulle englantilaiselle upseerille. Ne suomalaiset liikemiehet, jotka halusivat myydä puutavaraa Englantiin kiroilivat raskaasti. Kriisin selvitti Churchill. Nykyisinhän tiedetään, että Winston piti pojista melkein yhtä paljon kuin henkilääkärinsä määräämistä jokapäiväisistä heroiini- ja kokaiiniannoksista.

Tuhannet tsaarin upseerit loivat loistavan uran Leninin ja Trotskin natsikätyreinä – ura tosin katkesi vainoharhaiseen tsaariin nimeltä Stalin. Miksi Mannerheim ei halunnut Lenin -nimisen tsaarin palvelukseen? Vuoden –18 tapahtumat osoittavat, että M. olisi ollut Leninille hyvä apu kukistaessa Kronstadtin kapinaa, mahnolaisuutta tai Tambovin kuvernementin jättimäistä köyhälistökapinaa.

Iivana Julma, Pietari Suuri ja monet muut tsaarit pitivät pojista ja antoivat kenraaleilleen ylennyksiä nussittuaan näitä suuhun ja perseeseen. Mannerheim loukkaantui, kun bolshevikit tappoivat tsaarin. Mahdollisuus päästä Venäjän armeijan ylipäälliköksi meni sen sileän tien. “Uraputket” jäivät vaille sisältöä, kun tsaarin jäykistikin kuolonkankeus, Leninhän oli hetero, jonka kyrpä oli kupan tuhoama.

Aleksanteri Suuresta ja Caesarista lähtien monet ammattisotilaat ovat olleet hinttejä. Osa liittyy armeijaan saadakseen miesseuraa, mutta osa luulee armeijan miehisen meiningin “karaisevan” naismaista hintteyttä vastaan. On traagista, että yhteiskunnan sortamien homojen täytyy käydä nuorukaisparoilla verisiä sotia todistaakseen oma “miehekkyytensä”.

Anarkistisessa ihanneyhteiskunnassa saa jokainen rakastaa miten haluaa. Piilohinttien ei tarvitse “todistaa” heterouttaan väkivallan avulla. Homojen vainoajathan ovat itse piilohinttejä.

Artikkeli on julkaistu Kapinatyöläinen #6 (2/90) -lehdessä.