Jokainen meistä on voinut käytännössä seurata miten hallitusta vastustavia ihmisiä on ympäri maailmaa julistettu “terroristeiksi” “terrorismin vastaisen sodan” varjolla. Näin on syyskuun 11. päivän jälkeen tapahtunut niin Kiinassa, Myanmarissa, Venäjällä, Puolassa, Turkissa, Nigeriassa, Kolumbiassa, Yhdysvalloissa ja monissa, monissa muissa paikoissa. Länsi-Eurooppakaan ei ole poikkeus. Jo ennen WTC-iskuja Euroopan Unioni hyväksyi epämääräiset terroristien “auttamisen” ja “tukemisen” terrori-rikosten yhteiseen määrittelyyn. Tammikuussa 2001 Madridissa pidetyssä “Euroopan terrorismikonferenssissa” Espanjan sisäministeri Jaime Mayor Oreha julisti että “Terrorismi ei ole vain ryhmä iskuja toteuttavia kommandoja, vaan projekti, joka yrittää juurruttaa itsensä yhteiskuntaan. Terrorismia vastaan taisteltaessa on siksi välttämätöntä taistella myös niitä yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia ja myös kommunikatiivisia rakenteita vastaan, jotka tukevat ja ravitsevat terrorismia! “. Tällä hän ei suinkaan tarkoittanut niitä vallitsevan yhteiskunnan epäkohtia, jotka ovat synnyttäneet ja varmasti tulevat edelleen synnyttämään terrorismia, vaan laillisia poliittisia järjestöjä, radioasemia, lehtiä jne. jotka ajavat yhteiskunnallisia muutoksia. Viimeisten neljän vuoden aikana Espanjassa onkin kielletty monia järjestöjä, lehtiä ja radioasemia sisäministeriön määräyksellä, ilman että yhtäkään näistä kielloista on asetettu oikeuslaitoksen käsiteltäviksi.

Ja aivan kuten hallitukset kaikkialla, myös EU on nyt Espanjan puheenjohtajakaudella (so. vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla) ryhtynyt vääntämään perinteisiä sisäpoliittisia ongelmiaan uuteen “terrorismin vastaisen sodan” kontekstiin toisinajattelun tehokkaammaksi tukahduttamiseksi.

antitEspanjan ehdotus

Helmikuussa 2002 Espanja teki EU:n puheenjohtajamaan ominaisuudessa “Euroopan terrorismivaliokunnalle” aloitteen, jonka mukaan ns. globalisaation vastaiset aktivistit (harhaanjohtava termi, jota paremmin sopisi esim. uusliberalismin vastaiset aktivistit) määriteltäisiin terroristeiksi. Espanjan hallituksen mukaan EU:n jäsenvaltiot ovat havainneet “erilaisissa Euroopan Unionin huippukokouksissa ja muissa kansainvälisten organisaatioiden kokouksissa asteittaisen kasvun väkivallassa ja rikollisessa vahingonteossa, jota johtavat radikaalit ääriryhmät, selkeästi terrorisoiden yhteiskuntaa”. Nämä “terroristit” ovat aloitteen mukaan “löyhä verkosto, joka toimii erilaisten peitejärjestöjen suojissa. Näillä järjestöillä tarkoitamme organisaatioita, jotka laillista statustaan hyväksikäyttäen AUTTAVAT ja TUKEVAT terroristi-ryhmien tavoitteiden saavuttamista”. Toisin sanoen aloitteen mukaan olisi mahdollista kieltää “terroristijärjestöinä” mm. sellaisia organisaatioita kuin Ruotsin SAC ja muut EU-maiden alueella toimivat syndikalistiset ammattiliitot, Suomessa Kehitysyhteistyön palvelukeskus (ja sitä kautta varmaan myöskin Kirkon ulkomaanapu), Metalliliiton ammattiosasto 49, Vihreät nuoret ja opiskelijat (eli hallituspuolueen nuorisojärjestö) ja ties mitä kaikkea. “Terroristiryhmien tavoitteiden saavuttamisen auttamiseksi ja tukemiseksi” kun voidaan aloitteessa otetun näkökulman mukaan määritellä mikä tahansa jotenkin EU-huippukokousten “ja muiden tapahtumien” vastatapahtumien järjestämiseen liittyvä moraalinen tai aineellinen tuki.

Aloitteessa ehdotetaan EU:n terrorismitapauksiin sovellettavan jäsenmaiden välisen informaationvaihdon soveltamista EU-huippukokousten ja muiden kansainvälisten organisaatioiden kokousten vastatapahtumien järjestäjiin. “Tämä tarjoaisi erittäin käyttökelpoisen välineen pyrittäessä ehkäisemään ja, mikäli tarpeellista, ottamaan syytetoimien kohteeksi, väkivaltaista urbaania nuorisoradikalismina, jota terroristiryhmät käyttävät kasvavassa määrin välikappaleena rikollisten päämääriensä saavuttamiseksi”

Europolin tilanneraportti

EU:n yhteinen poliisiorganisaatio, Europol on samoilla linjoilla Espanjan aloitteen kanssa. Europolin johtaja, Jürgen Storbeck sanoi elokuussa 2001 erään saksalaislehden haastattelussa, että ns. Musta blokki voidaan nähdä “terroristisena tai esi-terroristisena ryhmänä”.

Europolin tuore vuosikatsaus terroristitoiminnasta Euroopassa vuonna 2001 on luonut Al-Qaida -verkoston ja separatistiryhmien rinnalle kaksi uutta kategoriaa: “ekoterrorismi” ja “anarkistiterrorismi”. Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin hallitukset ehdottivat Europolin terrorisminvastaisessa seminaarissa helmikuussa 2001 “anarkistista terrorismia” käsittelevän tutkimusryhmän perustamista, mihin myös suostuttiin. Statewatch-lehden mukaan vaikuttaa myös siltä, että Europol on Genovan tapahtumien jälkeen perustanut erityisen “analyysiarkiston” “anarkistiterrorismista”.

“Ekoterrorismista” raportti ei anna ainuttakaan esimerkkitapausta, toteaa vain, että “radikaalit ympäristö- ja eläinoikeusliikkeet ovat toteuttaneet rajoitettuja kampanjoita, jotka ovat kuitenkin aiheuttaneet huomattavia aineellisia vahinkoja”. Eli Suomeksi sanottuna turkisliikkeiden ikkunoiden rikkomiset on rinnastettu tuhansien ihmisten tappamiseen.

Anarkistiosuutensa raportti aloittaa väittämällä, että vuoden “2001 jälkimmäisellä puoliskolla on Unionin eteläisissä osissa tapahtunut useita anarkistisia terroritekoja sateenkaarijärjestö “International Solidarityn” nimen alla”, ja että nämä “saattavat olla ensimmäisiä merkkejä vasemmistoterrorismin henkiinheräämisestä”. Raportissa myös ilmoitetaan että näiden tapausten “laaja käsittely pohjoiseurooppalaisilla internetsivuilla saattaa herättää henkiin anarkistisia ja äärivasemmistolaisia terroristiryhmiä, joille etelän tapaukset toimivat innoittajina”.

Kaikki raportin antamat esimerkkitapaukset “anarkistisesta terrorismista” ovat Italiasta. Ne koostuvat pommi-iskusta Venetsian oikeustaloon, toisesta Lega Nordin toimistoon, kolmannesta Agrigentolaista katedraalia vastaan, neljännestä Catanzaron kaupungintaloon, viidennestä “Roomassa sijaitsevaan rakennukseen, jonka tiloissa toimii kaksi kansalaisjärjestöä” sekä entisen Fiatin Torinon toimiston edustalta löytyneestä räjähteestä. Statewatch -lehti on raporttia käsittelevässä artikkelissaan asettanut nämä esimerkit vähintäänkin kyseenalaiseen valoon.

G-8 kokouksen jälkeen tapahtuneen Venetsian pommi-iskun tutkimukset ovat edelleen kesken. Alun perin viranomaiset syyttivät iskusta anarkisteja, mutta tutkintotuomari on sittemmin pidättänyt 26-vuotiaan äärioikeistolaisen iskusta epäiltynä. Myös toinen jutun epäilty on äärioikeistolainen. Myös muut “anarkistien terroriteoiksi” luokitellut pommi-iskut ovat edelleen selvittämättä. Lega Nordin toimiston edessä tapahtuneen räjähdyksen suhteen jutun tutkijat ovat koko ajan todenneet että isku voi aivan yhtä hyvin olla järjestäytynen rikollisuuden kuin jonkin poliittisen ryhmän työtä.

Raportissa väitetään myös poliisin pidättäneen vuonna 2001 kuusikymmentä Solidarieta Internazionalen jäsentä epäiltyinä terrori-iskujen valmistelusta Milanon katedraalia ja muita milanolaisia kohteita vastaan. Todellisuudessa asia, josta epäiltyinä mainitut 60 henkeä pidätettiin oli kolme räjähtämätöntä pommia eri puolilla Milanoa (yksi Milanon katedraalissa) vuosina 1999-2000. Kaikki pidätetyt on vapautettu (ollen kuitenkin edelleen tutkimusten kohteeena).

Kuten Statewatchin artikkelissa todetaan, Italiassa on vahvat perinteet äärioikeiston terrori-iskujen pistämisestä anarkistien piikkiin. Vuonna 1969 Milanossa räjähti pommi, tappaen 16 ihmistä. Poliisi pidätti iskusta epäiltyinä kaksi anarkistia, Giuseppi Pinellin ja Pietro Valpredan. Pinelli “hyppäsi” ikkunasta ulos kuulustelujen aikana, Valpreda vietti kolme vuotta vankilassa. Vuonna 2001 viimein tuomittiin iskun todelliset tekijät (joiden syyllisyys oli ollut julkinen salaisuus jo lähes alusta lähtien), kolme äärioikeistolaista, joilla epäillään olleen yhteyksiä Italian salaiseen palveluun (SIFAR). Vuonna 1973 räjähti Milanon poliisi-aseman ulkopuolella neljä ihmistä surmannut pommi, josta myöskin syytettiin anarkisteja. Maaliskuussa 2000 iskusta tuomittiin Gianofranco Bertoli, joka väitti olevansa anarkisti, mutta jonka oikeus totesi olleen todellisuudessa SIFAR:in työntekijä ja myös omanneen yhteyksiä äärioikeistolaisiin ryhmiin.

22.9.1998 räjähti Milanossa Guardia di Finanzan toimiston edessä pommi, ja 21.4.1999 löytyi Bocconin yliopiston edustalta räjähtämätön pommi. Viimeksi mainittuun ilmoittautui syylliseksi entuudestaan täysin tuntematon “antifasistinen ryhmä”, Nuclei di Guerriglia Antirazzista. Helmikuussa 2001 tuomittiin Italian armeijan tiedustelupalvelun (SISMI) yhteyshenkilö Luca Giannasi kahdeksan kuukauden vankeuteen räjähdysaineiden hallussapidosta. Hänet kuitenkin vapautettiin syytteistä kahden edellä mainitun pommi-iskun suunnittelusta ja toteutuksesta. Giannasin aseiden salakuljetuksesta pidätetty kaveri, Giuseppe Fregosi, oli kuulusteluissa sanonut toimittaneensa Giannasille räjähteitä, joita tämä oli kertonut tarvitsevansa pommi-iskujen toteuttamiseen. Giannasin väitetään syöttäneen SISMI:lle informaatiota, jonka mukaan Milanon anarkistit tulisivat tekemään pommi-iskun vuoden 1998 kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana. Bertolia ei tuomittu pommi-iskuista, koska Fregosi kieltäytyi lopulta todistamasta oikeudessa.

Kiintoisaa onkin, että Europolin terrorismiraportissa ei mainittu sanallakaan Italian ääri-oikeistolaista terrorismia, vaikka tähän olisi ollut vähintään yhtä hyvät perusteet kuin “anarkistisen terrorismin” sisällyttämiseen. 22.12.2000 tunnettu äärioikeistolainen, Andrea Insabato jäi kiinni itse teosta yrittäessään räjäyttää roomalaisen Il Manifesto -kommunistilehden toimituksen. Hänet tuomittiin helmikuussa 2001 kahdeksitoista vuodeksi vankeuteen (Europolin raportissa on mainittu myös vuoden 2001 aikana tehdyt pidätykset ja tuomiot sen valitsemissa terrorismikategorioissa). Vuonna 2001 tehtiin pommi-isku Vastarintaliikkeen museota vastaan, samaan aikaan kun museossa esitettiin dokumenttia natsijohtaja Adolf Eichmanin sotarikoksista. “Italian äärioikeiston pommi-iskujen rajaaminen raportin ulkopuolelle – puhumattakaan maahanmuuttajia vastaan kohdistetuista väkivaltaisista ja murhanhimoisista hyökkäyksistä monissa EU-maisssa – antaa ymmärtää että “anarkistisen terrorismin” ja “ekoterrorismin” sisällyttäminen tähän EU:n tilanneraporttiin tähtää radikaalin vasemmiston kriminalisointiin ja terrorismin käsitteen laajentamiseen” toteaa Statewatchin päätoimittaja Tony Bunyan loppukaneetissaan Europolin terrorismiraportista.

Lähteitä:

Jelle Van Buuren:
EU-Presidency: Anti-Globalisation Activists are Terrorists. Telepolis – magazin der netzkultur. 8.2.2002
http://www.heise.de/tp/english/inhalt/te/11793/1.html

Council of the European Union, Brussels 29 January 2002. Presentation for a Presidency initiative for the introduction of a standard form for exchanging information on terrorist incidents. From Presidency to Working Party on Terrorism.
http://www.telepolis.de/english/inhalt/te/11793/11793_1.pdf

Statewatch News Online 25.2.2002: Anarchists to be targeted as “terrorists” alongside Al Qaeda
http://www.statewatch.org/news/2002/feb/10anarch.htm

Council of the European Union, Brussels 31 January 2002. Terrorist activity in the European Union: situation and trends. From Article 36 Committee to COREPER/Council.
http://www.statewatch.org/news/2002/feb/ter05759.pdf