Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian Rojavassa sijaitsevalle Afrinin alueelle tammikuussa 2018. Paikalliset ovat vastustaneet urheasti Turkin hyökkäystä, mutta maaliskuussa suurin osa siviileistä evakuoitiin juuri ennen alueen miehitystä. Kurdiliike on julistanut sissisodan miehittäjävaltiota vastaan.

Vuonna 2012 alkanut Rojavan vallankumous on onnistunut siinä, missä suurin osa tämän vuosisadan vallankumouksista on epäonnistunut – rakentamaan laajan itsehallinnollisen alueen ja vieläpä äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa Syyrian sisällissodan keskellä. Rojava on toiminut viime vuosina inspiroivana esimerkkinä anarkisteille ympäri maailmaa ja Kapinatyöläisessä on myös julkaistu useita aihetta taustoittavia juttuja, jotka on listattu tämän artikkelin lopussa.

Aivan vuoden 2018 alussa Rojavasta alkoi kuitenkin kantautua huolestuttavia uutisia: Turkin huhuiltiin suunnittelevan laajamittaista hyökkäystä alueelle, sillä kurdivähemmistöään sortava Turkki pelkää Rojavan menestyksen inspiroivan kurdeja omien rajojensa sisällä. Turkki on mieluummin antanut Daeshin (Isis) harjoittaa terroriaan Syyriassa kuin antanut edistyksellisten ryhmien voimistua. Daesh oli jo häädetty pois Pohjois-Syyriasta kurdijohtoisen Syyrian demokraattisten voimien (Syrian Democratic Forces, SDF) toimesta, kun pelätty tapahtui ja Turkki aloitti 20. tammikuuta hyökkäyksen Afrinin alueelle. Afrin on yksi Rojavan kantoneiksi kutsutuista hallintoalueista. Ennen Afriniin hyökkäystä Turkki on ollut sotilaallisesti läsnä Pohjois-Syyriassa vuodesta 2016 lähtien, mihin paneudumme ennen nykyhetkeen siirtymistä.

Turkin luokkasota Rojavassa

Turkki on sortanut verisesti kurdeja aina perustamisestaan, vuodesta 1923 lähtien. Turkin kansallisvaltion rajojen määrittelyssä ei otettu lainkaan huomioon laajan kurdivähemmistön toiveita. Maan kaakkoisosassa sijaitsevat kurdienemmistöiset alueet, kurmanjin kielellä Bakur (Pohjoinen eli Pohjois-Kurdistan), ovat toimineet Turkin sisäisenä siirtomaana, jota samaan aikaan riistetään taloudellisesti ja pidetään tarkoituksellisesti alikehittyneenä. Kurdistanin työväenpuolue (Partiya Karkeren Kurdistan, PKK) perustettiinkin vuonna 1978 kolonialisminvastaisten vapautusliikkeiden mallin mukaisesti. PKK:n sosialistisesta näkökulmasta Turkin valtio nähtiin ja nähdään nimenomaan kurdialueiden miehittäjävaltiona.

Vuonna 2016 Turkki alkoi diktaattori Recep Tayyip Erdoğanin johdolla toteuttamaan uusottomaanista (nimitys tulee Ottomaanien imperiumista, jonka raunioille Turkin valtio syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen) fantasiaansa suur-Turkista. Käytännössä tämä tarkoittaa Turkin alueellista, taloudellista ja aatteellista laajentumista sodan keinoin. Klassisen imperialismin mukaisesti Turkki aloitti alueellisen laajentumisen hyökkäämällä Pohjois-Syyriaan. Elokuussa 2016 Turkki aloitti Operaatio Eufratin kilven, jossa Turkin joukot ylittivät Syyrian rajan yhdessä islamisti- ja jihadistiryhmistä koostuvien liittolaistensa kanssa. Nimellisesti Turkki julisti taistelevansa Daeshia vastaan, mutta sen todellinen syy oli estää Rojavan autonomisen alueen laajentuminen ja vakiintuminen. Turkin miehittämillä alueilla on vuodesta 2016 ryöstetty, kidutettu ja murhattu paikallista väestöä. Sama alkoi Afrinissa välittömästi Turkin joukkojen saatua kaupungin haltuunsa. Eufratin kilven alkamisesta lähtien Turkki ja sen liittolaiset ovat tehneet toistuvasti pistohyökkäyksiä Rojavan alueelle sekä tulittaneet sen kaupunkeja rajan yli.

Vuoden 2018 helmikuussa Turkki aloitti teollisuuskaupungin rakentamisen al-Babin kaupungin viereen, jonka se valloitti operaatio Eufratin kilven aikana. Turkki pyrkii rakentamaan alueelle infrastruktuuria ja erilaisia palveluita aina vesijohdosta huoltoasemiin ja sähkölaitoksista hotelleihin. Suunnitelmien mukaan tulevalta teollisuusalueelta on tarkoitus rakentaa moottoritie Syyrian ja Turkin väliselle rajalle. Tätä kautta Turkista voidaan viedä raaka-aineita ja näin laajentaa turkkilaisten yritysten markkinoita. Samaan aikaan Turkin hallinto tarjoaa Erdoğania ja hänen hallintoaan lähellä oleville turkkilaisille liikemiehille unelmien bisnesmahdollisuuden, johon sisältyy mahdollisuus riistää Pohjois-Syyrian äärimmäisen halpaa työvoimaa ilman verojen maksamista. Turkin valtion toiminta Pohjois-Syyriassa mahdollistaa samaan aikaan kurdien vaikutusvallan rajoittamisen sekä turkkilaisen pääoman laajentumisen. Turkin sotapolitiikka noudattaa kapitalismin logiikkaan kuuluvaa kasvun ja laajentumisen pakkoa, jonka mahdollistajana toimii asein ja pommein lisäarvoa tuottamaan pakotettu työvoima.

Afrinin vastarinta ja miehitys

Lauantaina 20. tammikuuta 2018 Turkki aloitti uuden hyökkäyksen Syyriassa nimellä Operaatio Oliivinlehvä. Apunaan Turkilla oli niin kutsuttu Vapaan Syyrian armeija. Kansan itsepuolustusjoukot (YPG) ja Naisten itsepuolustusjoukot (YPJ) aloittivat rohkean puolustustaistelun ja onnistuivat hidastamaan viikkokausia turkkilaisia sotilaita ja jihadistiliittolaisia. Lähes kaksi kuukautta myöhemmin, 18. maaliskuuta Turkki kuitenkin onnistui murtautumaan Afrinin kaupunkiin ja miehittämään sen. Ennen kaupungin evakuoimista satoja siviilejä murhattiin Afrinissa ja SDF:n joukoista kaatui yli 800 henkeä. Nopea miehitys onnistui, koska kurdit tekivät taktisen päätöksen evakuoida kaupunki. Näin vältyttiin siviilien lisäkuolemilta sekä kaupungin pommitukselta. Afrinin hallinto alkoi jo 12. maaliskuuta evakuoida siviilejä, joista viimeiset ehtivät poistua 17. päivään mennessä. 18. maaliskuuta kaupungissa oli enää YPG/YPJ:n jälkitaistelujoukkoja. Samana päivänä Afrinin hallinto ja YPG tekivät yhteislausunnon, jossa he kertoivat strategian muuttamisesta:

”Meidän taistelumme Turkin valtion hyökkäystä ja ’vapaan armeijan’ nimeä käyttäviä pimeyden voimia vastaan jatkuu. Sota on kuitenkin siirtynyt toiseen vaiheeseen. Uudet taktiikat estävät siviilien teurastuksen ja antavat kovan iskun vihollisille. Meidän joukkojamme on sijoitettu kaikkialle Afrinissa ja ne ovat valmiina iskemään alueelle tunkeutuvaa Turkin armeijaa ja sen liittolaisia vastaan. […] Meidän joukkomme tekevät heidän elämästään painajaista kaikkialla. Afrinin vastarinta jatkuu niin kauan kunnes viimeinenkin tuuma on vapautettu ja Afrinin asukkaat palaavat koteihinsa.”

Kevät on ollut Kurdistanissa perinteisesti sissien uudelleen aktivoitumisen aikaa, ja nyt vuosia rauhassa ollut Afrinin alue ryhtyy vastarintaan miehittäjävaltio Turkkia vastaan. Nähtäväksi jää, mitä Turkin valtio tekee seuraavaksi, sillä Erdoğan uhkailee jo uusia alueita sotatoimilla Syyriassa ja Irakissa. On myös kiinnostavaa nähdä, miten kurdiliike alkaa toimia Turkin miehitystä vastaan, kun se on järjestäytynyt kunnolla uudelleen hyökkäyksen aiheuttamien hätätoimien jälkeen. Tätä kirjoittaessa Rojavan muut osat tekevät kaikkensa, jotta ne pystyvät turvaamaan Afrinista tulleiden kymmenien tuhansien ihmisten perustarpeiden täyttymisen aina syömisestä ja asumisesta lääke- ja sairaanhoitoon. Afrinissa oli alueen vanhojen asukkaiden lisäksi kymmeniä tuhansia muualta Syyriasta tulleita pakolaisia, jotka nyt myös evakuoitiin Turkin hyökkäyksen alta. Kurdiliike on toistuvasti pyytänyt kansainvälistä tukea ja poliittisia ryhmiä aktivoitumaan solidaarisuustyössä. Ympäri maailmaa järjestettiinkin satoja mielenosoituksia ja erilaisia aktioita Maailman Afrin-päivänä (World Afrin Day) 24. maaliskuuta 2018.

Vaikka yhä useammat ihmisoikeus- ja vasemmistojärjestöt ovat alkaneet hitaasti herätä Afrinin ja koko Rojavan hälyttävän tilanteen tukemiseen, on anarkistien ja muiden vallankumouksellisten tuotava oma radikaalimpi panoksensa Turkin ja sen sotakoneiston pysäyttämiseen. Alkuvuodesta 2018 nähtiin monessa paikassa Euroopassa ja muissa maailmankolkissa yhä enemmän Turkin valtioon ja turkkilaisiin yrityksiin kohdistuvaa vandalismia, sabotaasia ja muuta suoraa toimintaa. Solidaarisuusliikkeen olisi korkea aika alkaa selvittää Suomessakin, mitkä tahot Suomessa ovat suoraan kytköksissä Turkin valtioon ja ottaa ne (suoran) toiminnan kohteeksi.

Haukur Harju

Kapinatyöläisessä julkaistuja tekstejä Rojavasta:

Rojava (#46, 2/15)
Naisten aseellisen vastarinnan kehitys Espanjasta Kurdistaniin (#47, 1/16)
Rojava-solidaarisuustoiminnan käynnistäminen Helsingissä (#49, 1/17)
Millaista yhteiskuntaa Rojavassa rakennetaan (#49, 1/17)

Advertisements